” Vuonna 2012 voimaan tulleen valmiuslain (1552/2011) tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.”
”Suomen turvallisuusympäristö on nykyisen valmiuslain voimaan tulon jälkeen muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan sekä Venäjän vaatimuksilla Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamiseksi on pitkäkestoisia vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristöön. Turvallisuustilanne on epävakaa ja yhä vaikeammin ennakoitavissa. Vuonna 2014 Venäjä liitti Krimin laittomasti itseensä ja aloitti konfliktin Itä-Ukrainassa, mikä antoi aihetta arvioida toimintaympäristöä uudella tavalla. Toimintaympäristö on kehittynyt siten, että sisäistä ja ulkoista turvallisuutta on entistä vaikeampi erottaa toisistaan.”
”Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan hybridivaikuttaminen on paitsi lisääntynyt myös monimuotoistunut. Samalla siitä on tullut aiempaa suurempi turvallisuusuhka. Hybridivaikuttamiseen kuuluu tyypillisesti laaja keinovalikoima muun muassa poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Hybridivaikuttamisessa voidaan käyttää myös esimerkiksi ekstremistisiä ja järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä, muuttoliikettä ja pakolaisia. Hybridivaikuttamiseen voi kuulua myös sinänsä laillisten keinojen käyttämistä, mikä edelleen voi vaikeuttaa hybridivaikuttamisen tunnistamista.”
”Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Elintärkeät toiminnot ovat lähtökohta varautumisen suunnittelulle kaikilla toimintatasoilla. Strategiassa yksilöityjä elintärkeitä toimintoja ovat johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja palvelut sekä henkinen kriisinkestävyys.”
”Oikeusministeriö on käynnistämässä keväällä 2022 valmiuslain kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä sekä erilaisten vaikutuksiltaan vakavien uhka- ja häiriötilanteiden tunnistamisesta. Tavoitteena on johdonmukainen, ajantasainen ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva sääntelykokonaisuus, joka tarjoaa edellytykset tehdä erilaisten poikkeustilanteiden hallitsemiseksi oikea-aikaiset päätökset sekä sisältää asianmukaiset ja riittävät toimivaltuudet näiden päätösten toteuttamiseksi.”
”Esitys on valmisteltu maalis- ja huhtikuun 2022 aikana oikeusministeriössä virkatyönä yhteistyössä kaikkien muiden ministeriöiden kanssa. Ministeriöiden lisäksi esityksen valmistelun yhteydessä on kuultu Turvallisuuskomiteaa, tasavallan presidentin kansliaa, Hybridiosaamiskeskusta ja valtiosääntöasiantuntijoita. Kukin ministeriö on vastannut oman hallinnonalansa kuulemisesta. Esityksestä ei ole sen kiireellisen valmisteluaikataulun vuoksi järjestetty lausuntokierrosta.”
”Ennen valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoa, valtioneuvoston on yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todettava, että maassa vallitsevat poikkeusolot. Valmiuslain keskeisen sisällön muodostavat viranomaisille poikkeusoloissa annettavat lisätoimivaltuudet, jotka voivat olla joko asetuksenanto- tai päätösvaltaa.”
Valmiuslain mukaiset toimivaltuudet on jaoteltu lain II osassa seuraaviin lukuihin:
4 luku: Rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toiminnan turvaaminen
5 luku: Hyödyketuotannon ja –jakelun sekä energiahuollon varmistaminen
6 luku: Rakentamisen ja rakennustuotteiden säännöstely
7 luku: Asuntokannan käytön säännöstely
8 luku: Sosiaaliturvaan liittyvät muutokset
9 luku: Sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden sekä postipalveluiden saatavuuden turvaaminen
10 luku: Kuljetusten turvaaminen ja polttonesteen säännöstely
11 luku: Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen
12 luku: Valtiontalouden hoito poikkeusoloissa
13 luku: Julkis- ja yksityisoikeudelliset palvelussuhteet
14 luku: Työvelvollisuus
15 luku: Hallinnon järjestäminen poikkeusoloissa
16 luku: Sotilaallinen puolustusvalmius
17 luku: Väestönsuojelu ja evakuointi
Käsittämätöntä miten valmiuslaki on tulossa voimaan 1.8.2022 ja sitä ei ole kiireellisyyteen vedoten viety lausuntokierrokselle.
