Keskustelua riitti paljon hyvinvointialueen asioista. Taksipalvelut nousivat esille, sekä esimerkkejä sateli tilanteista, kun taksi ei ole saapunut paikalle – vaikka oli tilattu.
Lisäksi monia huoletti tuleva ja miten rahat saadaan riittämään hyvinvointialueella. Terveysveroa ei kaivata jo kovien verotuksien päälle.
Keskusteluun nousi myös palomiesten, kuin VPK:n tulevaisuus, joka huoletti useampia.
Sairaanhoitajien työ on arvokasta, mutta hyvinvointialueelta odotetaan myös selkeitä tekoja arvostuksen eteen – kiitospuheet ei auta henkilöstöä jaksamaan.
Kehitysvammapoliklinikan surkea tilanne harmitti, kun vammaiset ihmiset jäävät paitsi tärkeistä palveluistaan arjessa. Asiaan toivottiin pikaista parannusta, jotta kehitysvammainenkin ihminen voisi saada lausunnon ajoissa ja sen myötä esimerkiksi pääsisi itsensä työllistämään, kun oikeat tukipalvelut ovat kunnossa ja ajantasalla.
Lasten neurologian yksikköön sateli kiitoksia perheiden kokonaisvaltaisesta hoidosta.
Sekä niin monelta tuli toive, että asiat muistettaisiin rakentaa niin, että asiakas olisi keskiössä – eikä niin, että keskiössä olisi virkamiehet ja päättäjät.
Lämmin kiitos monista keskusteluista.
