YK:n ihmisoikeuskomitean istunto 27.6.2022

Miljoonat ihmiset, mukaan lukien jotkin maailman syrjäytyneimmistä ryhmistä, eivät pysty hyötymään juuri niistä järjestelmistä, jotka on perustettu suojelemaan heitä

YK:n äärimmäisen köyhyyden ja ihmisoikeuksin erityisraportoija Olivier De Schutter julkaisi 24.6.2022 raporttinsa sosiaaliturvaetuuksien alikäytöstä. Hän esitteli raportin tuloksia 27.6.2022 YK:n ihmisoikeuskomitean istunnossa.

Raportti perustuu asiantuntijoiden, valtion virastojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien vastauksiin kyselyyn. Vastauksia saatiin 36 maasta. Suomi on yksi kyselyyn vastanneista maista.

Tiedot etuuksien alikäytöstä ovat rajallisia. Alueilla, joilta arvioita kuitenkin on olemassa, ne ovat erittäin korkeita: esimerkiksi useiden EU:ssa yleisten etuuksien alikäyttö voi olla yli 40 prosenttia.

Tietoisuuden puute ja etuusjärjestelmien monimutkaisuus johtavat etuuksien alikäyttöön.

Raportti tuo esille, että sosiaalietuuksien alikäyttöön vaikuttaa tietoisuuden puute saatavilla olevista etuuksista. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi miljoonat ihmiset ympäri maailmaa eivät saa heille kuuluvia etuuksia, ovat monimutkaiset, usein nöyryyttävät prosessit, joiden takia ihmiset eivät osaa tai halua hakea heille kuuluvia etuuksia.

Valtioiden tietokannat ovat myös puutteellisia, eivätkä kaikki ihmiset siksi saa heille kuuluvia etuuksia. Lisäksi tietyt ryhmät, kuten laittomat maahanmuuttajat, eivät täytä sosiaalietuuksien ehtoja. Esimerkiksi pysyvä osoite, henkilöllisyystodistus tai rekisteröinti työntekijäksi ovat ehtoja monien maiden sosiaalietuusjärjestelmissä. Nuo tekijät ovat kuitenkin arviolta miljardin henkilön, jolta puuttuu laillinen henkilöllisyystodistus, sekä 1,6 miljardin epävirallisena työntekijänä kamppailevan henkilön ulottumattomissa.

Hakumenettelyjä yksinkertaistettava ja henkilökohtaista palvelua vahvistettava

De Schutter tuo esiin, että vaikka viime vuosikymmeninä on edistytty huomattavasti sosiaaliturvajärjestelmien laajentamisessa, hämmästyttävän vähän huomiota on kiinnitetty lukemattomiin järjestelmien väliinputoajiin. Jos hallitukset eivät pysty parantamaan niiden ihmisten tilannetta, jotka eivät saa etuuksia, joihin he ovat oikeutettuja, ne ovat vaarassa jatkaa juuri sitä köyhyyden ja eriarvoisuuden ylläpitämistä, jota etuusjärjestelmät on suunniteltu poistamaan. Hän vaatii hallituksia kiinnittämään tähän aliraportoituun, mutta kiireelliseen haasteeseen sen ansaitseman huomion.

Keinoina vähentää etuuksien alikäyttöä raportissa ehdotetaan hakumenettelyjen yksinkertaistamista ja henkilökohtaisten julkisten palvelujen vahvistamista. Hallitusten on tehostettava etuuksien alikäytön seuraamista ja tehtävä konkreettiset suunnitelmat sen vähentämiseksi. Köyhyyttä kokeneita ihmisiä on kuultava toimintasuunnitelmia laadittaessa.

Hallituksilla ei ole velvollisuutta vain tarjota paperilla sosiaalista suojelua, vaan myös varmistaa, että yksilöt ovat tietoisia etuuksista, joihin heillä on oikeus.

Lähde:

https://www.ohchr.org/en/press-releases/2022/06/millions-failing-access-social-protection-entitlements-un-expert

Taloustilanne ei hallinnassa!

Lähes 60 prosentin mielestä taloustilanne ei ole hallinnassa Suomen hallituksella. 

32 prosenttia vastasi, että tilanne on melko huonosti hallinnassa ja neljännes vastasi tilanteen olevan erittäin huonosti hallinnassa. 

Yhä useampi kansalainen on huolissaan Suomen taloustilanteesta. 

Aktiivisesti toreilla nousee keskusteluun tavallisen kansalaisen pärjääminen. Miten pärjätä pienellä eläkkeellä jos hyvinvointiverokin sattuisi tulemaan? Yksinhuoltaja vanhempi käy töissä, mutta saa silti jonottaa leipäjonossa, koska palkkatulot eivät riitä elämiseen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-hallituksella-taloustilanne-hallinnassa-kansalta-karu-arvio/8475028?fs=e&s=cl&fbclid=IwAR0UJgVh93H4cQ0G4Q-ZXTmFz4bUG4W3Yu9j7bZSiDbkZ989Dtq5eDN81V0#gs.6sbinm

Valmiuslaki – uudelleen valmisteluun ja lausuntokierrokselle

” Vuonna 2012 voimaan tulleen valmiuslain (1552/2011) tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.”

”Suomen turvallisuusympäristö on nykyisen valmiuslain voimaan tulon jälkeen muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan sekä Venäjän vaatimuksilla Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamiseksi on pitkäkestoisia vaikutuksia Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristöön. Turvallisuustilanne on epävakaa ja yhä vaikeammin ennakoitavissa. Vuonna 2014 Venäjä liitti Krimin laittomasti itseensä ja aloitti konfliktin Itä-Ukrainassa, mikä antoi aihetta arvioida toimintaympäristöä uudella tavalla. Toimintaympäristö on kehittynyt siten, että sisäistä ja ulkoista turvallisuutta on entistä vaikeampi erottaa toisistaan.”

”Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan hybridivaikuttaminen on paitsi lisääntynyt myös monimuotoistunut. Samalla siitä on tullut aiempaa suurempi turvallisuusuhka. Hybridivaikuttamiseen kuuluu tyypillisesti laaja keinovalikoima muun muassa poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Hybridivaikuttamisessa voidaan käyttää myös esimerkiksi ekstremistisiä ja järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä, muuttoliikettä ja pakolaisia. Hybridivaikuttamiseen voi kuulua myös sinänsä laillisten keinojen käyttämistä, mikä edelleen voi vaikeuttaa hybridivaikuttamisen tunnistamista.”

”Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Elintärkeät toiminnot ovat lähtökohta varautumisen suunnittelulle kaikilla toimintatasoilla. Strategiassa yksilöityjä elintärkeitä toimintoja ovat johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja palvelut sekä henkinen kriisinkestävyys.”

”Oikeusministeriö on käynnistämässä keväällä 2022 valmiuslain kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä sekä erilaisten vaikutuksiltaan vakavien uhka- ja häiriötilanteiden tunnistamisesta. Tavoitteena on johdonmukainen, ajantasainen ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva sääntelykokonaisuus, joka tarjoaa edellytykset tehdä erilaisten poikkeustilanteiden hallitsemiseksi oikea-aikaiset päätökset sekä sisältää asianmukaiset ja riittävät toimivaltuudet näiden päätösten toteuttamiseksi.”

”Esitys on valmisteltu maalis- ja huhtikuun 2022 aikana oikeusministeriössä virkatyönä yhteistyössä kaikkien muiden ministeriöiden kanssa. Ministeriöiden lisäksi esityksen valmistelun yhteydessä on kuultu Turvallisuuskomiteaa, tasavallan presidentin kansliaa, Hybridiosaamiskeskusta ja valtiosääntöasiantuntijoita.  Kukin ministeriö on vastannut oman hallinnonalansa kuulemisesta. Esityksestä ei ole sen kiireellisen valmisteluaikataulun vuoksi järjestetty lausuntokierrosta.”

”Ennen valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoa, valtioneuvoston on yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todettava, että maassa vallitsevat poikkeusolot. Valmiuslain keskeisen sisällön muodostavat viranomaisille poikkeusoloissa annettavat lisätoimivaltuudet, jotka voivat olla joko asetuksenanto- tai päätösvaltaa.”

Valmiuslain mukaiset toimivaltuudet on jaoteltu lain II osassa seuraaviin lukuihin: 

4 luku: Rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toiminnan turvaaminen 

5 luku: Hyödyketuotannon ja –jakelun sekä energiahuollon varmistaminen 

6 luku: Rakentamisen ja rakennustuotteiden säännöstely 

7 luku: Asuntokannan käytön säännöstely 

8 luku: Sosiaaliturvaan liittyvät muutokset 

9 luku: Sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden sekä postipalveluiden saatavuuden turvaaminen 

10 luku: Kuljetusten turvaaminen ja polttonesteen säännöstely 

11 luku: Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen 

12 luku: Valtiontalouden hoito poikkeusoloissa  

13 luku: Julkis- ja yksityisoikeudelliset palvelussuhteet 

14 luku: Työvelvollisuus 

15 luku: Hallinnon järjestäminen poikkeusoloissa 

16 luku: Sotilaallinen puolustusvalmius 

17 luku: Väestönsuojelu ja evakuointi 

Käsittämätöntä miten valmiuslaki on tulossa voimaan 1.8.2022 ja sitä ei ole kiireellisyyteen vedoten viety lausuntokierrokselle.

Narvan markkinat 14.-16.7.2022

Olin Narvan markkinoilla mukana torstaista 14.7. sununtaihin 16.7. asti.

Mukavasti oli väkeä, vaikka vettä satoi toisinaan kaatamalla.

Tervahauta

Tervahauta paloi vielä sunnuntaina ja kaikkiaan siitä saivat 1108 litraa tervaa.

Lisa Wesin
Meillä oli kilpailu “heitä sikaa!”, johon osallistumalla oli mahdollisuus voittaa karkkipussi.
Lisa Wesin ja Lassi Kaleva sunnuntaina kuvattuna Narvan markkinoiden sisääntulo kohdassa.

Markkinoilla oli lauantaina aluevaltuuston päivä jolloin tarjottiin 200:lle hernekeittoa. Aluevaltuuston valtuutettuja sekä varavaltuutettuja, joista oli tuolloin paikalla Lisa Wesinin lisäksi Sami Kymäläinen, Joakim Vigelius, Lassi Kaleva, Veli-Matti Ahtiainen sekä piirin 3. varapuheenjohtaja Maria Nikupaavo.

Sunnuntaina oli Lisa Wesinin lisäksi markkinoilla varakansanedustaja Lassi Kaleva Tampereelta, kansanedustaja Veijo Niemi Lempäälästä, varavaltuutettu Kirsi Kallio Lempäälästä sekä kunnanvaltuuston 2.vpj Tanja Salo Vesilahdelta.