Ajatuksia monisairaiden hoidon ja tuen kehittämisestä

Monisairaiden hoidon ja tuen kehittäminen

Monisairaus on yhä kasvava haaste terveydenhuollossa ja sen hoidon ja tuen kehittäminen vaatii erityistä huomiota. Monisairaat ihmiset kohtaavat usein monimutkaisia terveysongelmia, jotka vaativat räätälöityjä ratkaisuja. On tärkeää ymmärtää, että ei ole olemassa yhtä ainoaa lähestymistapaa, joka soveltuisi kaikille. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miten voimme kehittää monisairaiden hoitoa ja tukea paremmin huomioiden yksilölliset tarpeet ja päätöksenteon.

Yksilöllinen lähestymistapa

Monisairaiden hoidossa on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, että jokainen potilas on ainutlaatuinen. Hoitomallit eivät voi perustua vain tilastollisiin keskiarvoihin tai yhdenmukaisiin protokolliin. Sen sijaan on tärkeää kehittää yksilöllisiä hoitosuunnitelmia, jotka ottavat huomioon potilaan taustat, elämäntilanteen ja mieltymykset. Tämä voi tarkoittaa muun muassa:

Potilaslähtöinen päätöksenteko: Potilaiden tulee olla aktiivisia toimijoita omassa hoidossaan. Heidän kokemuksensa ja toiveensa on otettava huomioon hoitoprosessissa.


Moniammatillinen tiimityö: Eri asiantuntijoiden, kuten lääkärien, sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja terapeuttien, yhteistyö on välttämätöntä. Yhteistyö mahdollistaa kattavamman hoidon, joka vastaa potilaan moniin tarpeisiin.

Taloudelliset haasteet

Taloudelliset haasteet ovat merkittävä este monisairaiden hoidon kehittämisessä. Terveydenhuoltojärjestelmän resurssit ovat usein rajalliset, mikä voi johtaa siihen, että yksilöllisiä hoitosuunnitelmia ei pystytä toteuttamaan. Erityisesti seuraavat seikat ovat huomioitava:

Rahoitusmallit: Nykyiset rahoitusmallit eivät aina tue potilaslähtöistä ja yksilöllistä hoitoa. On tarpeen kehittää uusia rahoitusmalleja, jotka kannustavat yksilölliseen hoitoon ja moniammatilliseen yhteistyöhön.


Kustannustehokkuus: Monisairaiden hoito on usein kallista, ja hyvinvointialueen on löydettävä keinoja vähentää kustannuksia ilman, että hoidon laatu kärsii. Tämä voi sisältää ennaltaehkäisevien palveluiden ja varhaisen puuttumisen vahvistamista, mikä voi pitkällä aikavälillä vähentää hoitokustannuksia.

Palveluiden kehittäminen yksilöllisempään malliin

Palveluiden kehittämisessä kohti yksilöllisempää mallia on useita tärkeitä näkökulmia:

Räätälöidyt palvelut: Palveluvalikoiman tulee olla joustava ja muokattavissa potilaan tarpeiden mukaan. Tämä voi tarkoittaa erilaisten hoitomuotojen, kuten digitaalisten palveluiden ja etähoidon, hyödyntämistä. Samassa on tärkeää huomioida, että kasvokkain palvelut turvataan niitä tarvitseville.


Koulutus ja tiedon jakaminen: Terveydenhuollon ammattilaisille on tarjottava koulutusta yksilöllisten hoitosuunnitelmien laatimiseksi ja potilaslähtöisen ajattelun vahvistamiseksi. Tiedon jakaminen potilaiden, perheenjäsenten ja ammattilaisten kesken on myös tärkeää, jotta kaikki osapuolet ovat tietoisia hoitovaihtoehdoista ja -prosesseista.

Teknologian hyödyntäminen: Digitalisaatio voi tarjota uusia mahdollisuuksia monisairaiden hoidossa. Esimerkiksi sähköiset potilastiedot, mobiilisovellukset ja etämonitorointi voivat parantaa hoidon seurantaa ja potilaiden sitoutumista.

Hyvinvointialueen roolin vahvistaminen

Hyvinvointialueen rooli on keskeinen monisairaiden hoidon kehittämisessä. Tämä tarkoittaa:

Resurssien ja koulutuksen parantamista: Terveydenhuollon ammattilaisille on tarjottava koulutusta monisairauden erityispiirteistä sekä uusista hoitomenetelmistä. Tämä auttaa parantamaan hoidon laatua ja potilastyytyväisyyttä.


Yhteistyön edistäminen eri organisaatioiden välillä: Hyvinvointialueen tulee toimia yhteistyön mahdollistajana erilaisten palveluntarjoajien välillä. Tämä voi sisältää esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä kansalaisjärjestöjen mukaan ottamista.

Tiedon kerääminen ja analysointi

Kehittämistyössä on tärkeää kerätä ja analysoida tietoa monisairaista potilaista. Tämä auttaa ymmärtämään hoidon vaikutuksia ja kehittämään entistä parempia käytäntöjä. Tiedon keräämisen tulisi myös olla läpinäkyvää ja potilaille helposti saatavilla.

Haasteet ja mahdollisuudet

Monisairaiden hoidon kehittämisessä on myös haasteita. Resurssien puute, byrokratia ja eri toimijoiden välinen viestinnän puute voivat estää tehokasta toimintaa. Kuitenkin näiden haasteiden voittaminen tarjoaa mahdollisuuden luoda kestävämpiä ja potilaslähtöisempiä hoitomalleja.

Monisairaiden hoidon ja tuen kehittäminen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii joustavuutta ja innovatiivisuutta. Yksilöllinen päätöksenteko ja moniammatillinen yhteistyö ovat avaintekijöitä, jotka voivat parantaa hoidon laatua ja potilaiden hyvinvointia. Taloudellisten haasteiden ratkaiseminen ja palveluiden kehittäminen kohti yksilöllisempää mallia ovat keskeisiä elementtejä tässä prosessissa. Hyvinvointialueen rooli on keskeinen, ja sen tulee tukea ammattilaisia, sekä edistää yhteistyötä erilaisten organisaatioiden välillä. Tiedon keruu ja analysointi ovat myös tärkeitä työkaluja kehittämistyössä. Yhdessä voimme luoda paremman tulevaisuuden monisairaille potilaille.

Vanhus- ja vammaisneuvostot – tärkeä ääni kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa

Vanhus- ja vammaisneuvostot ovat keskeisiä toimijoita, kun puhutaan yhteiskunnallisten palvelujen kehittämisestä ja päätöksenteosta. Niiden rooli on erityisen tärkeä, sillä ne ovat ääni niille, jotka usein jäävät päätöksenteon ulkopuolelle. YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus ja vanhusten oikeuksia edistävät periaatteet korostavat, kuinka tärkeää on kuunnella ja huomioida näiden ryhmien tarpeet ja näkemykset.

Suomessa laki kunnallisista vanhus- ja vammaisneuvostoista määrittelee niiden tehtävät ja toimivallan. Neuvostojen on oltava mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa palveluja, jotka vaikuttavat suoraan vanhusten ja vammaisten elämään. Tämä on paitsi lain vaatimus myös eettinen velvollisuus, joka takaa, että jokaisella on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, joka koskee heidän omaa elämäänsä.

Vanhus- ja vammaisneuvostot toimivat asiantuntijoina, jotka voivat tuoda esiin arjen haasteet ja tarpeet. Heidän kokemuksensa ja tietonsa ovat arvokkaita, kun kehitetään palveluja, jotka vastaavat käyttäjien tarpeita. Neuvostot voivat myös toimia linkkinä eri toimijoiden välillä, edistäen yhteistyötä ja vuoropuhelua.

YK:n sopimukset korostavat, että vammaisten ja vanhusten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Tämä tarkoittaa, että kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden on otettava nämä oikeudet vakavasti ja varmistettava, että palvelut ovat saavutettavia ja laadukkaita. Vanhus- ja vammaisneuvostojen panos on tässä korvaamaton, sillä ne voivat nostaa esiin epäkohtia ja ehdottaa parannuksia.

Meidän on myös muistettava, että vanhus- ja vammaisneuvostot eivät ole vain muodollisia elimiä. Niiden toiminta on oltava aktiivista ja vaikuttavaa. Neuvostojen jäsenillä tulisi olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa käytännön tasolla. Tämä edellyttää riittäviä resursseja ja tukea, jotta neuvostot voivat toteuttaa tehtävänsä tehokkaasti.

Vanhus- ja vammaisneuvostojen tärkeys ei rajoitu vain lainsäädäntöön tai YK:n sopimuksiin; se on myös inhimillinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Meidän on varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus elää täysipainoista elämää, ja neuvostot ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Kaikkien kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden tulisi sitoutua vahvistamaan vaikuttamistoimielinten roolia ja kuuntelemaan niiden ääntä päätöksenteossa. Vain näin voimme rakentaa oikeudenmukaisemman ja osallistavamman yhteiskunnan, jossa jokaisen ääni kuuluu.

Naistenpäivän tapahtuma

Tänään Pirkanmaan Perusnaiset järjesti yhteistyössä Tampereen perussuomalaisten ja Pirkanmaan Perussuomalaisen nuorison kanssa upean tapahtuman! Aurinko paistoi ja väkeä riitti runsaasti jututtamaan kunta- ja aluevaaliehdokkaita.

Pirkanmaan Perusnaiset naistenpäivän tapahtumassa Tampereen keskustorilla 8.3.2025.

Yhdessä on ilo tehdä tätä työtä! ❤

Rikas keskustelu maakuntalaisten kanssa hyvinvointialueen asioista on äärimmäisen tärkeää. Se luo siltoja valtuutettujen, luottamushenkilöiden ja maakuntalaisten välille ja mahdollistaa sen, että jokaisen ääni tulee kuulluksi. Kun keskustelemme avoimesti, saamme arvokasta palautetta ja ideoita, jotka auttavat meitä kehittämään hyvinvointialueen palveluja entistä paremmiksi.

Lämpimät kiitokset jokaiselle, joka kanssani keskusteli. Oli todella ihanaa kuulla, että punaisia hiuksiani kaivataan, saada tsemppejä vaalityöhön, kuin keskustella ajankohtaisista hyvinvointialueen asioista.

Yhteistyössä on voimaa!

Kuvassa: Susanna Saarinen, Kangasala, Arto Grönroos, Tampere ja Lisa Wesin, Urjala.